Perjantai iltapäivällä tuli yllättäen tieto, että Tuvalle tuli varapaikalta paikka Pohjan Lohkon kokeeseen maanantaille, kun edellä oleva koira on estynyt osallistumasta, joten sunnuntai iltana suunnattiin Kannukseen. Odotukset ei ollut suuret, sula maa, erittäin märkä keli ja valkea jänis ei ole se helpoin yhdistelmä. Lisäksi kisakumppani koirat on varmasti Suomen maan parhaimistoa, huippu koiria kaikki,  joten kisa tulisi olemaan erittäin kova. Kieltämättä yöllä, kun kuuntelin armotonta vesisadetta mikä ropisi kattoon, niin mietin, että oliko tänne nyt järkeä lähteä.. Mutta kuka leikkiin on ryhtynyt, niin se leikin kestäköön ja maastoon mentiin.

Ensimmäinen haku oli pitkä ja hankala. Ihan yhtä hankalaa oli ajaminen, kun jänis viimein löytyi 158 minuutin jälkeen. Tuva jäi jälkeen pahasti ja maasto oli sille täysin uusi tuttavuus. Ensimmäistä kertaa ikinä se ajoi osittain suolla ja missä oli syviä ja leveitä ojia minä yli sen ihan kokonsa vuoksikin piti suuresti ponnistaa. Kuitenkin 74 minuuttia raavittiin kasaan siitä kahdesta tunnista minkä se pitkäkorvan perässä roikkui. Toiselle erälle mentäessä omat odotukset ei olleet isot. Tuva oli jo selkeästi väsynyt, haastava eka erä painoi jo mummobeaglea ja kivaa jäniksen hajua ei vesisateen jälkeen metsästä löytynyt ihan helpolla. Kuitenkin vajaan tunnin haun jälkeen yöjälki viimein löytyi ja siitä seurasi yllättävänkin nopea ylösotto. Toinen haku 57 minuuttia, kun iso valkoinen jänis ponkasi liikkeelle. Hienoa, sujuvaa ajoa vajaa tunti ja Tuvalta alkoi kunto loppua. Hieman yllättävää, kun näin ei ole ennen käynyt, että kunto pettäisi, mutta nyt kävi. Loppu erä menikin sitten tämän vuoksi penkin alle, kun Tuva päätti enemmänkin hengailla, kuin ajella jänistä. Tuloksena BEAJ2 52,71 p. Tämä tulos riitti kuitenkin kisasijoitukseen 8/12.